tiistai 3. maaliskuuta 2015

perjantai 7. marraskuuta 2014

6vee synttärit!


Poikien synttäreitä juhlittiin parissa eri otteessa. Ensin mummojen ja muiden sukulaisten ja kummien kanssa, viikolla sitten pidettiin ihka ekat kaverisynttärit.
Älyttömän herkullinen texmex-voileipäkakku. Ei tullut ihan yhtä kaunis kuin kinuskikissalla, mutta hyvää se oli!



Täytekakun kanssa mua alkoi laiskottaa. 
Kääretorttupohja, välissä mansikkamousse. 
Päällä Dr. Oetkerin valmis setti, jalkapallo kenttä.
Pojat oli onneksi ihan fiiliksissä, että teki tehtävänsä.
Ja maku oli ihan täydellinen.

Kinuskikissan pätkis muffinsit, päälle tein vielä kuorrutteen
Marabou-philadelphiasta ja kermasta, päälle ripoteltuna Marianne-Crushia.
Nam.


Yllä olevat kuvat siis mummojen juhlista. Lisäksi tarjolla oli kylmäsavulohimoussekakkua(olipas pitkä sana), porkkanaleivoksia ja pikkuleipiä.
Lahjoiksi tuli vaatteita, rahaa, kivoja koulutarvikkeita, ylisöpöt Tigerin tehtäväkirjat ja tabletit. 
Meiltä pojat toivoi uimaan ja syömään menoa koko perheellä. Pidettiiin Härmän kuntokeskuksessa sitten härmäläinen kylpyläpäivä. Meillä oli niin kivaa. Ee.kin uskalsi koittaa uintia ilman kellukkeita ja pysyi pinnalla muutamia metrejä! Ruoka oli maukasta ja koko poppoolle kyllä uni maittoi illalla.





Kaverisynttäreille pojat valitsi itse koristeet ja tarjottavat. Käytiin taas leipurinputiikissa shoppailemassa. Sieltä lähti mukaan Skylanders lautaset, kupit ja servetit. Merirosvo-pillejä ja spiderman-pöytäliina.
Tarjottaviksi herrat tahtoivat juustonaksuja, suolatikkuja, poppareita, keksejä, karkkia ja jätskiä. Hurraa, vältyin leipomiselta!
Vieraita saivat molemmat kutsua neljä kappaletta. Yhteensä lapsia oli siis kymmennen. Kaikki meni yllättävän hyvin; ei ainuttakaan tappelua tai loukkaantunutta lasta. Me selvisimme! 
Vinkkinä vaan kaikille muille, että korvatulpat olis ollu kova sana. Ne mä hommaa ens vuodeksi ehdottomasti.

Puuusss!



torstai 6. marraskuuta 2014

Kuusi

Voisi olla puu.
Mutta tässä tapauksessa numero. Erittäin tärkeä numero. 22.10 tuli kuusi vuotta, kun minusta tuli ja miehestä isä. Meistä tuli ihan oikea perhe. Ja heti kerralla nelihenkinen, kun kaksi ihanaa tuhinapalleroa saatettiin maailmaan hätäuloskäynnin kautta.
1,5kk
3kk

Jos ollaan rehellisiä, niin vauvavuosi meni kyllä aika sumussa. Vaippoja, vaatteiden vaihtoa, maitopulloja ja soseiden syöttöä... Sitterin keikusta ja unettomia öitä. Välillä aamulla heräsin P kainalossa, vaikka olin luullut yöllä hakeneeni E.n viereen...
Mutta voi luoja kun ne on olleet söpöliinejä! Niin erilaisia ja ihania jo alusta alkaen. 
Ekat hampaat, niin ihana hymy!


Välillä väsy yllätti kesken leikkien :)
P.n varvas operoitiin ennen yksivuotis synttäreitä. 
Pienin leikauspaita päällä mitä talosta löytyy ja silti se oli liian suuri.
Yksvuotis kakun kermoja maistelemassa

Toinen ikävuosi sisälsi vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vauhtia ja mielenkiintoa löytyi kaikenlaiseen, mutta päässä ei suoraan sanottuna ollut järjen häiventäkään eikä minkäänlaista vaaran pelkoa ollut olemassa. Se oli hullua aikaa se.

Ekaa kertaa trullittamassa. P.tä otti kotiin paluu aikalailla pannuun :D
Tässä niitä tilanteita, kiisselisuurusteet naamalla..
Wanhassa markissa

Kolmas vuosi alkoi jo helpottaa, nukkumisen-ja perässä pysymisen kannalta. Alettiin ymmärtää EI-sanan merkitys ja enemmän puhua jo mullekkin, pelkkien yksittäisten lauseiden sijaan. P varsinkin on ollut siitä asti varsinainen Runeberg.

Näin meillä jossain välissä kateltiin telkkaria
P sai itsensä järjestettyä ihmeellisiin tilanteisiin edelleen
Oltiin ekaa kertaa huvipuistossa!
Ja uiminenkin alkoi kiinnostaa

Neljäntenä ikävuotena kaikki alkoi olla jo aika mukavaa ja helppoa. Järke päässä jo suhteelisen paljon, kaikki tekeminen sujui itse. Kommunikointi pelasi. Tässä kohtaa elämä alkoi olla jo helppoa ja mukavaa :)
Tekivät itse jo lumiukon! Herrat myös olivat pukeneet itse, kuten vaatetuksesta ehkä huomaa :D
P.n varvas operoitiin toiseen kertaan, kun oli ekstravarvas alkanut kasvaa uudelleen.
Rannanjärven komeemmat rullit
Eka kala ikinä
Ja tässä myös
Eka linkkamatka
Wanhassa markissa taas. P jälleen vauhdissa, kun sain kännykän laukkuun, oli poika jo puoliksi lampaan selässä...

Viides vuosi. Fiksuja, filmaattisia ja humoristisia poikia. Reippaita ja kaikkien kavereita.
(ja äitikin sai viimeinen sen järkkärin. Luojan kiitos, noiden edellisten kuvien laatu kun on täys10)

Kuudes vuosi. Elämä sujuu jo omalla rytmillään, kaikki tietävät tehtävänsä ja paikkansa tässä perheessä. Meillä oli fiksuja ja hauskoja eskariin valmistautuvia poitsuja.








Ja nyt on sitten kuusi vuotta täynnä. Täynnä iloa ja surua, seikkailuja ja rauhallista pötkötystä poikaset kainalossa. Naurua ja itkua, hämmennystä ja ihmetystä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Onnea, ennen kaikkea. 

Jaksoikohan tätä kukaan plärätä? :D

Puuuuussss!