Kyllä isä osaa

Tänään mun isäni olisi täyttänyt 55vuotta.
Oon ollut taas aika allapäin, mm. aamulla katsoin hurjaa remonttia ja ulisin kuin puolijauhoonen.
Vetää herkille.
Mies tuli töistä ja kaupasta ja sai taas mun suupielet taivasta kohden

Tuomalla näitä, mun lempivärissä vielä.

on se ihana <3

Muksut on menossa yöksi mummolaan,  mies kaverilleen saunomaan ja yksi minun rakas on tulossa meille. Palju lämpiää, sauna lämpiää ja pa*kaa jauhetaan varmasti yöhön asti.

Mahtavaa!

Hauskaa viikonloppua muillekkin!

2003

Tänään olen palannut vuoteen 2003. Siivottiin äitin luona autotallia ja sielähän mun teinivuodet oli säilöttynä.
Ensimmäisenä tuli vastaan säkillinen vanhoja vaatteita:
-instylen kangashousuja. Matala vyötärö. Siis niin matala, että kun pyllistää niin hauskat stringisi näkyvät    kivasti. Lahkeet niin leveät että joka ainoalla vesi/kura kelillä ne laahasivat maata, venyivät, kastelivat polvia  myöten. Olivat aina pyörän ketjujen välissä.
- Lantiofarkkuja. Kuvaus löytyy yläpuolelta.
- Only-merkkisiä  avattavia trikoopaitoja-ja huppareita. Niin tiukkoja että silloin kasvamaan alkaneet      maitorauhaset pääsivät erottumaan kunnolla. Ja tietysti lyhyitä, että selkä ja maha näkyy.
- Pitkähihaisia printti t-paitoja
-Pooloneuleita fritsujen peittoon
- Rönttökalsareita flunssapäiviin.
(Luojan kiitos "hauskoja" stringejä sielä ei ollut säilöttynä)

Käytettäväksi kelpaavat vaatteet aion viedä pesun kautta lähetyskirpparin laatikkoon, jos saisi taas vähän syntejään anteeksi.

Seuraavana esiin pompsahti laatikko, jossa oli vanhoja koulukirjojani. Ja vihkoja. Kavereiden muistovihkoja. Äääääää kuinka noloja juttuja! Puna poskille nousten niitä luin. Urgh. Ajattelin ottaa ne joukkoon loppukuusta olevaan luokkakokoukseen niin saadaan punastella porukalla, hahhah.
Lisäksi löysin vanhan tekstarivihon. Kuinka noloa, olen ollut kyllä oikeen teinihoro.
Vastaan tuli myös kirjevihko jota pidimme ystäväni kanssa. Silloin suurimpia murheita ovat olleet tottakai pojat. Hymyilytti, kun sitä luin. Aika kultaa muistot ja sitä rataa.
Surullista oli kyllä palata muistoihin isäni sairastamisesta. Olin kuitenkin vasta 15 ja jouduin murehtia ihan aikuisten juttuja siltä osin. Pelko isän kuolemasta oli vahvasti läsnä. Pelko kävi toteen. Ihme ja kumma siitäkin selvittiin.

Oma lukunsa oli heppakamalaatikko. Vanhoja hevoshulluja, villivarsoja, eläintenmaailma lehtiä. Ruusukkeita pikkukisoista. Valokuvia. Letityskampoja. Tallipäiväkirjoja.

Muistoja.

Ikuinen murhekryyni

Eli niin rakas ja raivostuttava, auto. Niin puosta että mieli tekisi ajaa se romuttamolle, mutta kuitenkin niin tarpeellinen ettei ilmankaan pärjäisi. Meidän auton on Honda Civic-03. Miehen ensimmäinen auto.
Kyllä, ensimmäinen. Minun mieheni on siitä harvinainen että todella rakastaa tuota peltipurkkia eikä malttaisi laittaa sitä pois.
Onhan siinä paljon kultaisia muistoja. Kaikki romanttiset retkemme, hauskat rällästysretket, matkat synnärille-ja kotiin.. Mutta silti. Se on liian pieni. Siinä on liikaa kilometrejä mittarissa. Minun makuuni se on myös liian laiska.

Kuva lainattu googlesta. Meidän oma täysin vastaava.

Kaikenlisäksi tähän rakkaaseen romuumme ilmaantui aika kettumainen vika: virtalukko on sökönä. Toissapäivänä, yritimme lähteä leikkikentälle, niin avain ei vaan pyörinyt virtalukossa. Itkin, huusin ja kiroilin kun lappalainen puolituntia samalla avainta ja rattia rynkkyttäen. Ja kas vain, se starttasi. Eilen se ei enää startannut. Tänään tilasin uuden virtalukon. Kallista, elämä on.

Sitten tulevaisuuden haaveisiin.

Ihanne tilannehan olisi saada tämmöinen:

Kaunis. Suuri. Voimakas. Turvallinen. Aij että. Tällä kun ajelisi, ei tarvisi hirviäkään pelätä henkensä edestä. Voisi eksyä metsäteille eikä jäisi kiinni. Voisi vetää vaikka kuinka suurta hevoskoppia. Olisi tilaa. Ilmaa hengittää. Plus tietysti saisin kadehtivia katseita osakseni. Ah.

Kesäautoksi sitten laittaisin tälläisen:

Kaunis. Voimakas. Päähän vain Thelma&Louise huivi, huulet punaan ja menoksi.

Todellisuuteen jos palataan, niin hankintalistalla taitaa olla seuraavaksi jonkin sortin mersu. Tai siis ei minkä tahansa, vaan ns. Väyrys-mersu. Tilavuutensa takia. Ja kauneutensa. Ja turvallisuutensa. Ja sen takia, että minä näytän kuulemma hyvältä semmoisen ratissa, hihi. 

Kuumaa touhua

Valkassa nimittäin lauantaina. Aivan aamulla näytti vielä tulevan mukavan viileä ja pilvinen päivä, mutta tottakai kun tallille lähdin niin aurinko hiipi pilvien takaa korventamaan.
Laiteltiin hepot lähtökuntoon, harjaukset yms. Pesin vielä F.n sukat oikein saippualla että ollaan komiana matkassa..
Pelipaikalla sitten. Kävelin pitkät alkukäynnit, jonkun verran ravia eteenalas sekä parit nostot molempiin suuntiin.
Koko tunti työskenneltiin oikeastaan keskiympyrällä. Ensin käynnissä yritettiin saada käynti teräväksi, lyhentämällä ja pidentämällä askelta ja vaatimalla nopeita reaktioita.
Sitten ravissa sama homma. Ravissa alettiin työstämään väistöjä. Aina ympyrän avoimella sivulla puolipidäte ja takapuolen väistätys ulospäin. Ensin ei aivan F.ää huvittanut käyttää varsinkaan vasenta takajalkaa mutta kyllä se sieltä sitten tuli.
Siirryimme takaisin käyntiin ja siinä perää piti väistättää ulos ja väistöstä suoraa laukannosto. Pari vetelää eteenpäin lyllerrystä tuli aluksi, mutta kyllä alkoi löytyä oikea tatsi tähänkin juttuun. Tosi makian tuntuisia nostoja saatiin aikaiseksi.
Loppuverkkailin ravailemalla taas eteenalas ja pitkät käynnit. Voin kertoa että hiki tuli molemmille.
 Mutta kylkä mahdottoman hyvä tämä meidän valmentaja, ei voi muuta sanoa. Vaatii ja kehuu sopivassa suhteessa sekä tulee näyttämään vaikka kädestä pitäen, joka on ihan mahtavaa. Lisää tätä kiitos!

Tallilla laiton F.n kylmäysletkuihin ja Bemerin selkään. Ja tottakai leipää kiitokseksi. On se niin mukava, vaikka välillä vähän pöljä. Ja olen kyllä todella onnellisessa asemassa että saan käydä F.llä ratsastamassa ja valmennuksissa. Hienoa mennä hevosella joka kyllä osaa jos minä osaan pyytää ;)

L-O-M-A

Aloitin loman mukavalla maastolenkillä

Olin vauhtiajoilla ja sielä..

Otin lävistyksen. Mahtava (känni)idea.

Filistelin ihanaa Mike Monroeta

Olen myös käynyt pehmiksellä

Uimassa koiran kanssa

Siinä mennään eikä meinata

Käytiin koko perheen riemulomallaWasalandiassa,

tukkijoki oli koko sakin suosikki :)

Kummitustalossa

Oltiin leffassa koko perheen voimin, 3Dnä katsomassa

Itse Ilkimys2. Oli hurjan hauska, naurettiin ja paljon.

Sekä lapset että aikuiset.

Mökkeilylook-13

Vattuilemassa

Suomen kaunista luontoa ihailtiin veneilemällä

Sain särjen

<3

Iltauinnilla

Tänään kävin ratsastamassa kahden ystäväni hevoset, huomenna olisi Nadia Ammourin valmennusta toisen kanssa luvassa. Että aivan mukava loma! Onneksi se jatkuu vielä :)