2013

Miten meni mun vuosi 2013?

Alkuvuodesta olin vielä samassa vanhassa työpaikassani. Kuukauden sopparia kerralla, stressaantuneena.
Äitini täytti 50vuotta ja ja järkättiin ihan mahtavat yllärisynttärit hänelle!
Pojat oppi luistelemaan ja lätkää käytiin ahkerasti pelailemassa läheisellä kaukalolla.

Heitin hevosen kanssa hirveän kuperkeikan täydestä laukasta ja sain aivotärähdyksen. Taisikin olla pahin tippuminen tähän asti.

Lähdin isoolle kirkolle Royal Republicin keikalle. Paras keikka ikinä!

Rakas ystäväni muutti toiselle puolelle Suomea. Itkettiin ihan hulluna.
Tein elämäni ensimmäiset tilaus täytekakut koiramme kasvattajan viiskymppisille. Oli kuulemma maittanut, onneksi!
Porin ässät voitti Suomen mestaruuden ja mun patasydän oli onnesta sykkyrällä!

Itkin vähän kun Krista Siegfrids lauloi euroviisuissa Marry Me.n. Sehän on erittäin koskettava kappale vai mitä? :D

Hankin uuden tatuoinnin. Isän kuolemasta tuli tänä keväänä kymmenen vuotta.

Pojat meni uimakouluun kesällä. Isot, pienet miehet. Itkin myös kun ekan kerran niitä sinne vein. Voi mua. 

Rakas pihasaunamme saapui.

Meinasin ajaa kaksi kertaa hirvikolarin työmatkalla.

Käytiin poikien ja miehen kanssa tosi paljon kalassa. Koska kaikki nuo kaksilahkeiset tässä talossa rakastaa kalastusta. Mäkin aloin vähän tykkäämään, kun sain ekaa kertaa myös lohta!

Siskoni suoritti kaksoistutkinnon. Tai oikeastaan kolmois, koska synnytti opiskelujen aikana mulle ihanan kummipojan. Valmistui siis yhtäaikaa kuin opiskelutoverinsa siitä huolimatta. Mä olin niin ylpee ja vähän itkin. Taas.

Mies ja pojat kävi päinsä ekaa kertaa appilassa muutaman sadan kilsan päässä. Mä jäin kotiin. Ja mulla oli ihan hirveen tylsää ja ihan hirvee ikävä niitä koko ajan! Vaikka luulin että mä vaan fiilistelen ja dokailen ja nautin elämästä koko viikonlopun. ehei. Laskin tunteja siihen, koska ne tulee kotiin.

Tein monta asiaa ekaa kertaa ikinä. Olin ekaa kertaa ikinä mustikassa. Ennen en ole uskaltanut mennä, koska karhut ja käärmeet.

Mustikkakamut

Entisöin anopin vanhan sohvasängyn meidän saunaan. Siitä tuli hieno.

Mulla oli elämäni eka kesäloma! Yli kaks viikkoa! Sen kunniaksi kävin festareilla ekaa kertaa kuuteen vuoteen. Otin sielä festareilla lävistyksen. Näin ihanan Mike Monroen. 

Lähdettiin pikku kesälomareissulle. Hotelliin yöksi. Huvipuistoon kaatosateessa. Leffaan, pojat ekaa kertaa ikinä. Käytiin katsomassa itse ilkimys2. Ihan huippu! Siitä jatkettiin merelle mökkeilemään. Saunottiin, uitiin, kalastettiin, soudeltiin, käytiin vadelmassa. Aivan älyttömän ihana ja rentouttava perheloma <3

Käytiin poikien kanssa omppuvarkaissa. Keitin elämäni ekat omppuhillot ja soseet.

Tehtiin heppalikkojen kanssa ehkä elämäni hauskin maastoreissu läheisille hiekkakankaille. Baanailtiin menemään kahta miljoonaa, hiekassa ja vedessä. Oli niin siistiä. siisteintä ikinä.

Minä ja Iso A toiseksi viimeisenä

Työsuhteeni vanhassa työpaikassa päättyi. Viimeisenä päivänä minulle tarjottiin töitä läheisestä kahviosta. Otin sen riemuiten vastaan. Pestiä luvattiin aluksi viikoksi, jos työläisen saikku jatkuu niin pidemmällekkin. Saikku jatkui ja samalla mulle tarjottiin metallialan töitä pidemmäksikin aikaa. Tein elämäni parhaimman päätöksen kun sanoin metallille "kiitos ei."

Opin kahviossa valtavasti uutta ja sain uusia kavereita. Työt kestivät kolme viikkoa.

Jäin kotiäidiksi. Eli työttömäksi.

  Kauas pois muuttanut ystäväni muutti takaisin! Oi onnea!

 Järjestimme mummalle 80vee synttärit. Juhlat oli ihanat, paljon väkeä, hyvää ruokaa, aurinko paistoi ja ihan sika lämmintä ollakseen jo syyskuu.

  Shoppailin. Luin. Katsoin leffoja ja sarjoja. Kävin paljon tallilla ja lenkillä.

  Hoidin kummipoikaani kun sisko lähti opiskelemaan insinööriksi.

  Pojat täytti viisi vuotta, mun ihanat rakkaat apinat. Synttäreille leivoin evästä melkein koko kylää varten.

Leikkautin siideripäissäni pitkät hiukseni polkaksi. Eikä edes harmita!

  Itse täytin 26vuotta.

Summa summarum, paras vuosi ehkä ikinä. Olen kasvanut ihmisenä, äitinä, vaimona enemmän kuin koskaan. 

Paras päätös oli sanoa ei sille metallihommalle. Tiedossa on uusi työpaikka, jossa mahdollisuus vihdoinkin pidempään työsuhteeseen ja mielekkääseen hommaan.

Loppuvuosi on ollut aivan mahtava kaikkine touhuineen. Mutta parasta ehdottomasti on ollut kun olen saanut viettää niin paljon aikaa lasten kanssa. Tuntuu, että suhde lapsiin on syventynyt ja osaan olla parempi äiti. Tää normiarki vaan on ollut niin hienoa. Rakastan mun lapsia niin paljon. Ne on parasta, mitä mulle on ikinä tapahtunut. Syksyllä alkaa eskari eikä toista mahdollisuutta kotona oloon enää ikinä tule, kun koulutie alkaa. 

Siksi oon tästä ajasta niin älyttömän kiitollinen. Enimmäkseen mun miehelle, joka mahdollisti tämän taloudellisesti tekemällä paljon ylitöitä, että aika olisi mahdollisimman stressitöntä ja saan vaan leikkiä täydellistä vaimoa. 

Olkoon vuosi 2014 vähintään yhtä hyvä! :)

Haluaisin haastaa vuosi2013 katselmukseen seuraavia tyyppejä:

Marikan marikattimus-blogista

Jennin let's fake it-blogista

Jonnan

Sekä toisen tuplamutsin, Nellin