...

Ei mikään mallilapsi 
ei tehnyt niinkuin sanottiin,
vaan kulki oman tiensä 
ja sitä kieroon katsottiin,
kun muut jää maahan kiinni
hän pilviä saalistaa,
joi elämän maljan pohjaan 
antoi tunteiden kuljettaa.

Näki värejä siellä
missä muut vain harmaata,
poimi kukkia sieltä
missä oli vain kovaa maata,
ei katsonut taakseen
aina eteenpäin,
niin paljon ikävää 
nyt tunnen sisälläin.

Hän poissa tänään on 
te lujaa tanssikaa
tuolla pilven reunalla
vetää kuohuvaa.

Hän poissa tänään on
te sopulit malja nostakaa
miehelle joka teki aina 
niin kuin huvittaa.

Niin monta kertaa maahan lyötiin
ylös jaksoi noista toki,
antoi kasvot sanalle sitkeys 
vaikka kovia niin koki,
vilkaise taivaalle
hän siellä vilkuttaa,
siunaa meitä kovan onnen lapsia
joita tuuli kuljettaa.
Klamydia- Hän on poissa


Rauha sielullesi J.K.
Meille muille uskoa huomiseen.