2003

Tänään olen palannut vuoteen 2003. Siivottiin äitin luona autotallia ja sielähän mun teinivuodet oli säilöttynä.
Ensimmäisenä tuli vastaan säkillinen vanhoja vaatteita:
-instylen kangashousuja. Matala vyötärö. Siis niin matala, että kun pyllistää niin hauskat stringisi näkyvät    kivasti. Lahkeet niin leveät että joka ainoalla vesi/kura kelillä ne laahasivat maata, venyivät, kastelivat polvia  myöten. Olivat aina pyörän ketjujen välissä.
- Lantiofarkkuja. Kuvaus löytyy yläpuolelta.
- Only-merkkisiä  avattavia trikoopaitoja-ja huppareita. Niin tiukkoja että silloin kasvamaan alkaneet      maitorauhaset pääsivät erottumaan kunnolla. Ja tietysti lyhyitä, että selkä ja maha näkyy.
- Pitkähihaisia printti t-paitoja
-Pooloneuleita fritsujen peittoon
- Rönttökalsareita flunssapäiviin.
(Luojan kiitos "hauskoja" stringejä sielä ei ollut säilöttynä)

Käytettäväksi kelpaavat vaatteet aion viedä pesun kautta lähetyskirpparin laatikkoon, jos saisi taas vähän syntejään anteeksi.

Seuraavana esiin pompsahti laatikko, jossa oli vanhoja koulukirjojani. Ja vihkoja. Kavereiden muistovihkoja. Äääääää kuinka noloja juttuja! Puna poskille nousten niitä luin. Urgh. Ajattelin ottaa ne joukkoon loppukuusta olevaan luokkakokoukseen niin saadaan punastella porukalla, hahhah.
Lisäksi löysin vanhan tekstarivihon. Kuinka noloa, olen ollut kyllä oikeen teinihoro.
Vastaan tuli myös kirjevihko jota pidimme ystäväni kanssa. Silloin suurimpia murheita ovat olleet tottakai pojat. Hymyilytti, kun sitä luin. Aika kultaa muistot ja sitä rataa.
Surullista oli kyllä palata muistoihin isäni sairastamisesta. Olin kuitenkin vasta 15 ja jouduin murehtia ihan aikuisten juttuja siltä osin. Pelko isän kuolemasta oli vahvasti läsnä. Pelko kävi toteen. Ihme ja kumma siitäkin selvittiin.

Oma lukunsa oli heppakamalaatikko. Vanhoja hevoshulluja, villivarsoja, eläintenmaailma lehtiä. Ruusukkeita pikkukisoista. Valokuvia. Letityskampoja. Tallipäiväkirjoja.

Muistoja.