TADAAAA!!!
Elämäni ensimmäinen silmäpussi. Siihen se vaan tulla tupsahti, vaikka olin luullakseni ihan hyvin nukkunutkin. Eikä meinannut edes pentele piiloutua vaikka kuinka läträsin valokynän kanssa. Huhhuh.
En nykyään jaksa edes bailata. Tossa joku aika sitten, oltiin ulkona syömässä ystävä pariskuntien kanssa.
Anoppi oli poikia vahtimassa ja lupasi olla myöhemmällekkin, jos tahdomme jatkaa iltaa. Mies meni ystävänsä luo saunomaan ja minä oman ystäväni luo.
Ja mitä teen minä kun pääsen vapaalle?
Noh, makaan ystäväni sohvalla, katson vain elämää, juon yhden sidukan ja soitan veljeni viemään minut kotiin. Kello 23. Lisäksi en olsi malttanut kotona odottaa että anoppi lähtee kotiin. Koska olsin vaan halunnut heittäytyä alasti sohvalle ja katsoa jotain lällysarjaa. Aivan jouduin itseäni pidätellä etten riipaissut vaatekertaa pois ja oikaissut sohvalle.
Todellakin huomaa, että tässä mennään lähempänä viittä kymppiä kuin nollaa.
Terveisin, kaikkien mummojen kuningas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti lämmittää mieltä!